.. sekä seitsemän Dreamy Boom Boom, Dreamy Boom Boom ulkoa kakkoskamppailuun...

Vallu kävi hölkyttelemässä tänään iltalenkin Mikkelissä. Tonttilan Villen ohjastamana Vallu juoksi loppusuoralle asti jonon hännillä ja otti jälleen kerran jäätävän loppukirin sijoittuen lopulta toiseksi ajalla 16,4. Käy katsomassa lähtö kokonaisuudessaan Tototv:n videokirjastosta.  Tällä kertaa ei syödä voittokakkua, mutta eiköhän yhdet jäätelöt kakkossijan kunniaksi uppoa kuitenkin! Vallun haasteet jatkuu keskiviikkona Vermossa ja äitimuori lähteekin heti huomenna aamutuimaan käväisemään pipetillä. Toivottavasti tälläkin kertaa uusi poikaystävä jää yhden yön suhteeksi, jonka lopputuloksena on kolmas.... samanlainen, kiitos!

- Maija

Kesäloma ja kärpäset

Valmennuskeskus on vihdoin siirtynyt kesäloma-aikaan. Opiskelijat ovat siinä fiiliksessä jo kuukauden päivät ehtineet olemaankin, mutta Eeva aloitti omansa pari päivää sitten ja allekirjoittanut tänään. Marinkalle taas parhaat fiilikset lomaan liittyen osuvat tunnetusti loman päättymiseen, etenkin nyt, kun kyseessä oli pakollinen sairasloma. Tokihan sitä aikaa voisi viettää sukulaisten kanssa, mökkeilemällä tai vaikka matkustelemalla, mutta miksi mennä merta edemmäs kalaan? Parhaat kelit, puuhat ja seura odottaa aina Valmennuskeskuksen pihassa.

Lisää kesäkuulumisia päivittyykin nyt varmasti blogiin vähän ahkerammin, mutta ennen sitä videopätkä arkistojen kätköistä, kun Marinka piti (omasta mielestään) hauskan ridatunnin meille Hartsan kanssa:

- Maija

Pökä toi voiton kotiin

Pökä ja voittopokaali.

Eilen päästiin kuin päästiinkin Valmennuskeskuksessa syömään voittokakkua, sillä Pötkö toi lauantaina komean ykkössijan kotiin Suomen Eestinhevosyhdistys ry:n järjestämästä Eestinhevosnäyttelystä ruunien kategoriasta. Lopulliset pisteet ja arvioinnit saadaan lisättyä blogiin vasta jälkijunassa papereiden saapuessa postissa, mutta paikan päällä Pötköä kehuttiin komeaksi ja hyväkäytöksiseksi nuoreksi mieheksi.

Yhtä onnekas reissu ei lauantaina ollut Kouvolassa Vallun kerättyä saldokseen kolmen kirjaimen yhdistelmän uransa ensimmäisessä V75-lähdössä. Mutta meillä ei Valmennuskeskuksessa ole tapana moisista masentua, ei muuta kuin uutta putkeen vaan!

Onnellinen omistaja.

Daim-kakku kelpasi.

Urhea sadesään mopoilija.

- Maija

Valmennuskeskus vauhdissa

Johan on taas ehtinyt Valmennuskeskuksessa tapahtua tällä viikolla. Viikonloppuna tuli puhelu Kouvolasta, jossa kyseltiin Vallua Kymi GP:n kolmivuotislähtöön. Ai meidän Vallu V75:ssa? Hmm... Mietitääs nyt hetki... Eiku, JOO!

Lauantaina siis kova koitos edessä ja tällaista porukkaa vastaan lähdetään tavoittelemaan 6000 euron ykköspalkintoa:

1	Jon Glide  /  Peter Lindroos	2100: 1	16,1ake	17,9ke	2 780 €
2	Enough Slim  /  Hannu-Pekka Korpi	2100: 2	16,1ake	17,2ke	4 920 €
3	Nagant XO  /  Akseli Lahtinen	2100: 3	13,8aly	17,2ke	15 072 €
4	Liquorice Pipe  /  Antti Teivainen	2100: 4	15,1ake	14,6ke	30 700 €
5	Foxtrot Volo  /  Jorma Kontio	2100: 5	13,4aly	16,5ke	13 211 €
6	Battle Of Bell  /  Mikko Niemistö	2100: 6	15,5ake	20,3ly	8 214 €
7	Falkenvied  /  Ari Moilanen	2100: 7	16,4ake	16,7ke	8 260 €
8	Dreamy Boom Boom  /  Ville Tonttila	2100: 8	17,0ake	16,7ke	4 310 €
9	Express Royal  /  Pekka Korpi	2100: 9	16,6ake	16,5ke	8 380 €
10	Bullo Citrullo  /  Markku Nieminen	2100: 10	15,3ake	18,5ke	7 757 €
11	Westcoast Spider  /  Harri Koivunen	2100: 11	15,9ake	17,5ke	7 900 €

Vallun viimeistelyt, kaverina Heikki

Allu mietti koppiin menemistä.

Vaikka jännittäminen onkin varmasti ollut hallitseva teema läpi koko viikon, on muutakin ehditty puuhastelemaan.

Lauantaina Sanna ja Pötkö kävivät Rossun ja Heikin kanssa hiekkakuopilla päästelemässä. Maanantaina oli allekirjoittaneella kauan odotettu päivä, nimittäin kävimme Hartsan kanssa (joo, Harri siitä tuli, turha taistella tuulimyllyjä vastaan) Kari Vepsän luona treenailemassa maastakäsin narutyöskentelyn perusteita. Sen verran on poika testaillut ensimmäisinä päivinään Valmennuskeskuksessa, että tämä reissu tuli juuri sopivaan hetkeen. Sormet jo syyhyää päästä treenailemaan tekniikoita myös Allun kanssa. Maanantai-illan Marinka vietti Jyväskylässä tuomarikurssilla. Kohtapuoliin Valmennuskeskuksella onkin siis ikioma ravikilpailutuomari.

Tiistaina Valmennuskeskuksessa todistettiin harvinaista herkkua, kun Sonja lähti oma-aloitteisesti ratsastamaan ja vieläpä Mammalla. Joskus vaan tekee mieli, ei sille mitään mahda ;) Muorilla olikin oikea tuplatreenipäivä, kun vielä illalla Rossu kävi käännyttämässä ratsastuskaveriaan ravimieheksi koppakärryjen kyyditsemänä. Tänään Sanna ja Mirva edustivat Valmennuskeskusta Vantaalla estekisoissa. Kotiintuomisiksi tytöillä oli upeat sijoitukset 3. ja 4. Ja Tiinakin kävi tänään todistettavasti maastoilemassa Hulkkiksella.

Ja riittää sitä puuhaa loppuviikoksikin. Huomenna Eeva pakkaa Aatun koppiin ja suuntaa Jokimaalle hiitille lasten, koiran ja pupujen kanssa (kyllä, pupujen. Pitäähän sitä nyt pupujenkin kerran kesässä hiitata). Allu, Pökä ja Mamma suuntaavat maastoon Sannan, Mirvan ja allekirjoittaneen ratsastamina. Lauantaina ryhmä rämä suuntaa Kouvolaan ja Sanna&Pökä Vihtiin Eestinhevosnäyttelyyn. Sunnuntain osalta on kalenterit jätetty vähän väljemmälle, jos vaikka voittokakkua joudutaan syömään :)

Sanna ja Pökä

Rossu ja Heikki

Mirva ja Allu

Sanna ja Pökä

- Maija

Pölyravit 2011

Alkuperäisen suunnitelman mukaan Siippoon harjoitusradalla oli tänään tarkoitus ajaa Tuusulan hevosystäväinseuran  järjestämät vuosittaiset Mölyravit. Samalle päivälle oli buukattu paikalle erään tässä blogissa toistaiseksi nimettömäksi jäävän elokuvan kuvaukset. Valitettavasti hevospulan vuoksi Mölyravit päätettiin siirtää loppukesään.

Show must go on, kuten alalla on tapana sanoa, joten Valmennuskeskuksen porukka pakkasi filmitähdet, Lovemakerin eli Moviemakerin eli Mamman ja Lissun hevosautoon ja suunnisti kohti Siippoota. Mamman tähtihetket koettiin kahdessa startissa, joista se voitti ensimmäisen ja sijoittui sopupelikakkoseksi toisessa lähdössä. "Penkkirahat" reissusta nosti Mamman vanha ystävä Vesa Peltomäki, joka on kärryillä tuttu näky ollut myös vuosina 2005-2006.

Ada, Oiva ja Lissu suorittivat upean loppukirin voittaen ponilähdön helpon näköisesti. Startti oli Lissuponille myös samalla kauden päätöskisa, sillä tältä reissulta Lissu siirtyi kesän viettoon Siippooseen Petrin ja Annan luokse omistajansa Antin valmennettavaksi.

- Maija

HJNEOVP tuli taloon

Vertailujen ja testiratsastuskierrosten jälkeen lauantaiaamuna kyytiin tarttui 10-vuotias pv-ruuna Arei. Vallun tarhassa ensikosketuksensa Valmennuskeskus Huuhtasen maaperään saanut Harri-Hirvi eli Hartsa eli Hare eli loppujenlopuksi todennäköisesti ihan Isäntä vaan, näytti ensimmäiset esteratsutaitonsa loikatessaan metrin korkeudessa olevan portin yli kohti lähinurmikkoa päästäessämme muuta laumaa laitumelle. Tarhan vaihto ratkaisi tältä osin ongelmat. 

Kun saimme muun lauman laitumelle, päätin lähteä syöttelemään sitä HEVOSTA JONKA NIMEÄ EI OLE VIELÄ PÄÄTETTY. Pari kolme kertaa päätti poika lähteä käsistä taluttaessa ja loppuilta menikin johtajuuskeskustelua käydessä. Asia lienee nyt selvä, ainakin toistaiseksi ja HJNEOVP on pysynyt tarhassaan. Laitumelle laskeminen keskiviikkona näytti HJNEOVPin esteratsutaidot uudestaan, kun toivomaamme laumaan sulautumista ei tämän kaverin kohdalle osunut. Uusi yritys sitten nörttilaitumelle, toivottavasti HJNEOVP ystävystyy pappakerholaisten kanssa.

Muutenkin melko tapahtumarikas viikko ollut Valmennuskeskuksessa. Pelkästään tänään on ehditty Sannan kanssa käydä kolmessa hevostarvikeliikkeessä etsimässä sopivia suojia, noudettu ja palautettu Petrille kolme testattavaa satulaa, pyydystetty tarhasta karannut oripoika Vesa (jonkinsortin adrenaliinimomenttia tarjoili herra, kun kummassakin suunnassa on lauma tammoja laiduntamassa), Mirva ratsasti Allun, Rossu ratsasti HJNEOVPin ja Sanna piti allekirjoittaneelle ratsastustuntia Pökällä ilman satulaa. Marinka, Sonja ja Ada ovat edustaneet Vermossa Vallun ja Kaija-ponin kanssa, Heikki oli saanut reiän takajalkaansa ja..... Ja Eeva on ollut aivan älyttömän pitkän päivän töissä.

Huomenna edessä on maastoreissu kokoonpanolla Mirva&Allu, Maija&Mamma ja Sanna&Pökä. Perjantaina Valmennuskeskus Huuhtasen kuljetuskalusto suuntaa jälleen kohti Hyvinkäätä ja satulakauppaa, HJNEOVP tulee toivottavasti kotiin uuden satulan kera ja pääsen itsekin ratsureimani selkään.

RatsuReima... Reikkis.. Rema.. HEI REIMA SE ON! (lopussa A ja alussa REI ja keskellä M niin kuin Maija)

- Maija

JIIIHAAAA JA LAITUMELLE!!

4.6. lykättiin "kovisporukka" (Manta, Heikki, Hilma, Vallu, Julle ja Pötkö) laitumelle, voi sitä riemua!
Nörttijengi (Huli, Allu, Aatu ja Kaija) odottelevat vielä tovin tarhoissa että Putkonen tekee lainalaitumelle aidat.

- Marinka

Maailman paras pullaponi

Kolme vuotta sitten laitoin ht-nettiin ilmoituksen, jossa etsin Järvenpään lähiseuduilta itselleni hoitohevosta kymmenen vuoden hevostelutauon jälkeen. Tarjouksia sateli, olinhan järkevä(?) ja vastuuntuntoinen oman auton omistava aikuinen teinilauman seassa. Kiertelin katsomassa muutamia vaihtoehtoja, kunnes ajoin Valmennuskeskus Huuhtasen pihaan ja kohtasin Marinkan. Vanhaan navettaan rakennetun tallin pesupaikalla seisoi Nasu. "Onpas laiha, tänne en jää", ajattelin juuri samalla hetkellä, kun Marinka totesi ääneen "Se on liian laiha, tuli meille pari viikkoa sitten ja on nyt syöttökuurilla". Olin kotona <3

Vuoden verran Nasun kanssa puuhasteltuani sain päähänpiston vuokrata kesäksi ratsun itselleni. Jotenkin siitä ajatuksesta kahdessa vuorokaudessa kääntyi keskustelu Mammaan ja hevosen ostamiseen. Täydellinen paketti kaltaiselleni ravimiehelle - voi maastoilla, voi ajella kotona omaksi iloksi, voi käydä varsojen kanssa hiitillä, voi puuhastella ja nautiskella hevosen omistamisesta ilman stressiä. Parin vauvaloman jälkeen Mammaa ei satunnaiset taukopäivät haittaisi, jos töissä sattuisi olemaan kiireisempi ajanjakso. Rossu jatkaisi hoitamista kuten tähänkin asti ja kaikki soljuisi hevosen kanssa eteenpäin, omilla ehdoillani, omalla aikataulullani.

Mamma humputteli kotiradalla kärryjen edessä kohti auringonlaskua ja seuraavana kesänä oltiinkin jo hiittikunnossa - omaksi iloksi ja varsojen seuraksi tietenkin. Syksyllä 2010 kävin Marinkan seurana ajamassa hiittiä Siippoossa ja Vermossa. Kahden perättäisen hiittipäivän jälkeen ranteet sanoivat enimmäisen kerran ajamisesta "EI NÄIN". Talven myötä hiititkin jäi omalta osaltani vähemmälle ja palasimme satunnaiseen ajeluun kotosalla. Kortisonipiikkiä on oikeaan käteen tuupattu kuluneen vuoden aikana säännöllisen epäsäännöllisesti, välillä sujuu paremmin ja välillä huonommin. Ohjille painavan hevosen ajaminen on kuitenkin kuin köydenvetoa ja pitkin talvea ja alkukevättä olen miettinyt yhteistä jatkoamme Mamman kanssa. Tulevaisuus kentällä ei tälle yhdistelmälle ole kovin lupaavalta koskaan näyttänyt, kun itse en tiedä mitä olen tekemässä eikä hevonen ymmärrä epämääräisistä avuistani hölkäsen pöläystäkään.

Kun sitten talvella ilmoille heitettiin ajatus Mamman astuttamisesta uudelleen, innostuin heti - Mamman elämä on taas saanut merkityksen. Päätös uudesta varsasta avasi myös itselleni ovet miettimään mitä ja miten voisin hevosharrastusta Valmennuskeskuksessa jatkaa. Urani ravimiehenä on tullut tieni päähän, sen vahvisti viimeisin Siippoon reissu jokunen viikko sitten. Mölyravit olkoon viimeinen yhteinen taistomme. Nyt etsinnässä on ratsu, jonka kanssa voin jatkaa hevosten kanssa puuhastelua ilman, että tarvitsee stressata työkykyään seuraavien viikkojen osalta. Mamma on tehnyt sen, minkä lupasi - ollut maailman paras pullaponi.

- Maija

Arvaa mitä sit tapahtuu...

... Poika saunoo, se saunoo, se saunoo, se saunoo, taskussa shampanjaa, poika on tullut kotiin. On tullut kotiin.

Ei se aina helppoa ole tuo Ruottissa käyminen, mutta jonkun se on sekin tehtävä. Reissulla kohdattiin suihkulakkimies ja rintterimyyjä Forssasta, nukuttiin kaikkien unet yhteenlaskettuna noin 12 tuntia, Marinka nukkui ensimmäistä kertaa pommiin ekasta bussista, kyhjötettiin tihkusateessa, ahdistuttiin ailahtelevasta säätiedotuksesta, työnnettiin karamelleja nenään, otettiin pari siideriä, laulettiin, soitettiin yöllisiä puheluita infoon, kannettiin sinkoja pitkin kylää, pyöriteltiin ympäri reijällä ja punkulla varustettuja legginssejä, oltiin telkkarissa ja kikatettiin.

ps. Oltiin me muuten raveissakin. Brioni voitti.

- Maija

Kohti Elitloppettia

Tänään se tapahtuu. Maija, Marinka, Eeva ja uusimpana kokelaana Sanna, ahtautuu tavaroineen autoon ja kääntää nokan kohti Turkua. Turussa lastaamme itsemme paikalliseen veneeseen ja matkustamme kohti lopullista määränpäätä, Tukholmaa ja Elitloppettia.

Tätä me lähdemme sinne katsomaan:

1. Arch Madness (USA)
2. Define the World (Kanada)
3. Rapide Lebel (Frankrike)
4. Brioni (Tyskland)
5. Prince Tagg (Swedeb)
6. Oyonnax (France)
7. Commander Crowe ( Swden)
8. Libeccio Grif - (Italy)
9. Rakas - (Sweden)
10. Reven d'Amour - (Sweden)
11. Lisa America - (Italy)
12. Wishing Stone - (Denmark)
13. Lavec Kronos - (Sweden)
14. Year In Review - (Sweden)
15. Iceland (Sweden)
16. Yarrah Boko (Norway)


Tätä me siellä todennäköisemmin näemme:

- Maija

Päivä Huuhtasten puuhamaassa

Tänään päivä valkeni Valmennuskeskus Huuhtasella aivan kuten minä tahansa aamuna. Mutta aurinko tulisi laskemaan täysin toisenlaiseen iltaan, kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Päivän puuhaprojektina oli nimittäin tunkion tyhjennys ja kun porukasta yllättäen tuntui löytyvän jos jonkinsortin piiloperfektionisteja, ei hommassa tyydytty vain kauhakuormaajaan, vaan työt viimeisteltiin käsipelillä.

Täysin viattomasti yhden hengen voimin puolilta päivin alkanut kauhominen päätyi lopulta neljän hengen (Rossu, Sanna, Maija & Pasi) kuusituntiseksi urakaksi, jonka palkitsee ajatus siitä, että noin 12 tunnin ajan tunkio on ensimmäistä kertaa ehkä ikinä TÄYSIN tyhjä. Tiina tosin koitti tämänkin ilon meiltä evätä, mutta kuten video osoittaa, tiimityöllä tästäkin selvittiin. Päivän aikana tehtiin myös erilaisia päätelmiä eri aikakausien kuivikkeiden käytöstä (alimmaiseksi aikakaudeksi osoittautui Mesopotaminen aikakausi, jolloin kuivikkeena käytettiin selkeästi multaa) sekä asetettiin aikajanoja menneille starteille tunkiolle joutuneen syömättömän säilörehun jäämistöistä. On olemassa ihmisiä, joiden mielestä rannalla makoilu ja auringon ottaminen on hauskaa ja sitten on meidän talliporukka, jolle "hauskanpito" on p*skan kaivamista irti betoniseinästä paahtavassa helteessä ja herkullisessa tuoksussa. Niin hauskaa oli, että housutkin siinä kaikessa riemussa repesi :D

Ada ja Exas

Samaan aikaan Mikkelissä Ada oli lainaohjastajan hommissa ponimontessa. Hienosti mennyt juoksu päättyi harmillisesti ykkössijalta maalilaukkaan. Vaikka tappio aina vähän harmittaakin, ei ole syytä olla murheen murtama, sillä poni oli kuitenkin hyvässä vedossa ja Ada ohjasti hienon juoksun. Jokaisesta reissusta jää kuitenkin oppia takataskuun ja näiden kokemusten vahvistamana on taaas hyvä jatkaa kohti seuraavaa starttia. Ja kun se voitto sieltä tilille napsahtaa, niin ai että miten makealta se maistuukaan!


- Maija

Aurinkoa ja voittokakkua

Sankari.

Aurinkoisen maanantai-illan ja Vallun Nuorten Sarjan voiton kunniaksi nautiskeltiin Valmennuskeskuksessa kakkukahvit tallin pihalla. Kahvinkeitin teipattiin jeesusteipillä säilöpaalin päälle ja toisen paalin päälle katettiin lautaset ja kakku.

Mukana juhlistamassa oli vakituisen talliporukan lisäksi myös kengittäjä Petri Nykänen perheineen ja osa-omistaja Jokke Leppänen.Vallu itse osallistui juhliin jälleen autuaan tietämättömänä aiheuttaneensa kohinan ympärillään.

- Maija

Omistaja ja kengittäjä

 

 

 

Jokke

 Voittokakku.

 

 

Ja kaarrutaan loppusuoralle, 13, Dreamy Boom Boom kääntelee neljännelle..

21.4.2011 ajettiin Lahden Jokimaalla Team Jokimaa omistajaravit & Nuorten Sarja 2011. Näistä jälkimmäiseen osallistui Valmennuskeskus Huuhtasen oma kasvatti, Dreamy Boom Boom. Rossun jäädessä Mirvan kanssa iltatallin tekoon, mukaan reissulle lähtivät vastuuvalmentaja Marinka paketoidun kätensä kera sekä Eeva, Sanna, Sonja, Kata ja kameramiehen roolissa loistanut Ada.

Vaikka edellinen startti sunnuntaina Kouvolassa toikin kotiin upean kakkossijan ja uuden autoennätyksen 19,1a, tiedettiin Nuorten Sarja ennakkoon sen verran kovaksi lähdöksi, ettei odotuksia uskallettu ladata turhan korkealle. Ville Tonttilan ohjastamana Vallu juoksi porukan hännillä viimeiseen kaarteeseen asti, josta huikean loppukirin päätteeksi voitto irtosi turvan mitalla maalikamerakuvan tarkastuksen jälkeen. Kovan vastuksen tolpalle asti tarjosi Pekka Korven ohjastama Chic Duo. Loppuajaksi kirjattiin jälleen uusi volttiennätys 17,8. Juoksuvideon pääset katselemaan TotoTV:n videokirjastosta.

Kovat ajat on pojalla edessä, sillä viikon sisään voittosumma on noussut 3000 euron verran. Saattaapa tulla muutama metri lisää matkaa juostavaksi :) Seuraavana Vallun kanssa tähtäimessä 5.5 Lahti ja Tapiola Cup. Sitä ja Sonjan leipomaa voittokakkua odotellessa...

-Maija

Team Pum Pum.

Lämmitys

Voittajan on helppo olla haastateltavana.

Montako kättä tarvitaan korvaamaan yksi murtunut käsi?

Valmennuskeskuksessa eletään mielenkiintoista aikaa. Ratsastusonnettomuuden seurauksena Vastuuvalmentaja ja valmennuskeskuksen sydän, Marinka Huuhtanen, on murtuneen kätensä kanssa poissa pelistä viikkoja. "Olemme joutuneet rakentamaan kivijalan alusta" Työvuorosuunnittelija ja Projektipäällikkö Maija Hakala kommentoi tilannetta vakavana. "Kun on totuttu tietynlaiseen palvelutasoon ja asioiden tapahtumiseen 'kuin itsestään' ollaan tässä vähän kuin uuden alussa ja tilanne vaatii totuttelua meiltä kaikilta", hän jatkaa.

Logistiikkapäällikkö ja Apuvalmentaja Eeva Hakala-Rahko myöntää hänkin tilanteen haasteellisuuden. "Uudelleenjärjestelyitähän tässä on tehtävä. Meistä jokaisen on nyt venyttävä ja joustettava". Yleissiisteydestä ja varustehuollosta vastaava Palvelupäällikkö Sanna Pietikäinen katsoo kuitenkin valoisasti tulevaisuuteen. "Meillä on hyvä tiimi tässä, en usko, että ongelmia pääsee syntymään. Olemme kartoittaneet työtehtäviä, suorittaneet tarvittavat priorisoinnit ja uudelleenorganisoinnit."

Vuoropäällikkö Sonja Nurmi vahvistaa Pietikäisen ajatukset. "Kriisinhallintatiimin yhteenlasketut kädet ovat tällä valmiustasolla hieman yli 88% Vastuuvalmentajan oikeaan käteen verrattuna. Palvelulupauksemme raja on 85%, joten suhteessa siihen olemme jopa ylittäneet itsemme näinä ensimmäisinä päivinä. Kokonaista kättähän emme missään tapauksessa korvaa, sehän on ollut alusta saakka selvää" Nurmi kuvailee tilannetta. "Laatimiemme ennusteiden mukaan tilanne pysyy tällä tasolla vähintään toukokuulle asti, kunnes Ohjastaja Anna Heikkinen poistuu maasta" Palvelupäällikkö Pietikäinen jatkaa Nurmen lausetta. "Tämän jälkeen operatiivinen johtoryhmä kokoontuu tekemään päätöksiä jatkosta."

Ohjastaja Heikkinen on ymmärrettävästi harmissaan tilanteesta. "Vähän huonoon aikaanhan tämä nyt sattui, mutta eihän näille mitään mahda. Oma matkani on kuitenkin lyöty jo lukkoon - toinen kriisi ja kansakunta odottaa minua paikalle. Olisin halunnut jäädä ja antaa panokseni pidempäänkin, mutta näillä korteilla nyt mennään ja tehdään kaikki parhaamme".

Mm. maastoköpöilystä vastaava Aluepäällikkö Rosanna Lehmusto suhtautuu yllättävään tilanteeseen rauhallisesti. "Henkilökohtaista kokemusta erilaisista loukkaantumisista on sen verran, että kyllä tämän osaa ottaa jo turhia hötkyilemättä. Näkisin kuitenkin niin, että meillä on sen verran paljon monipuolista osaamista Valmennuskeskuksessa, ettei sormi ihan heti suuhun mene." Lehmusto kertaa. "Tietysti tilanne vaatii uhrautumista itse kultakin, mutta itselläni on ainakin täysi luottamus siihen, että selviämme vaikeidenkin aikojen yli. Lähestyvä laidunkausi helpottaa Vuoropäällikkö Nurmen tilannetta ja saamme uudelleensijoitettua hänen resurssejaan muihin toimintoihin saniteettitilojen siistimisestä." Lehmusto summaa tilanteen.

"Meillähän on vakituisen kriisinhallintaryhmän tukena opiskelujen ohessa tarvittaessa töihin kutsuttava sesonkiapulainen, Projektiassistentti Tiina Juntunen. Lisäksi koulutamme parhaillaan Harjoittelija Mirva Sorsilaa ottamaan vastuuta lähinnä iltavuoroista. Tavoitteenamme on perehdyttää Sorsila vakituiseksi Vuoropäälliköksi Nurmen rinnalle tulevaa syksyäkin silmällä pitäen" maalailee Projektipäällikkö Hakala tulevaisuuden näkymiä. "Ja onhan meillä ratkaisevassa roolissa päivävuorossa myös Apukäsi Ada Huuhtanen, jota ilman emme selviäisi" muistuttaa Apuvalmentaja Hakala-Rahko.

"Jokaisella pilvellä on hopeareunus" toteaa Projektipäällikkö Hakala. "Murtunutta kättä emme koskaan tule korvaamaan, mutta näissä tilanteissa nähdään juuri se, miten tiivistä ja motivoitunutta väkeä ympärillämme on. On hienoa kuulua joukkoon!"


-Maija

Kevät!

Minttu ja Lissu

Ne uudet kilpakärryt

Kevät on saapunut Valmennuskeskukseen. Tohinaa riitti tänäänkin, sillä vakituisen porukan lisäksi Minttu 4v. kävi harjaamassa ja ratsastamassa pikku-Lissulla. Kaupunkilaistyttö jaksoi hymyillä koko reissun ajan kuin Naantalin aurinko ja tästä päivästä keskustellaan varmasti pitkään kotona tämän jälkeenkin.

Samanaikaisesti Marinka ja Sanna teki lähtöä Vallun kanssa kohti Kouvolaa. Dreamy Boom Boom starttaa tänään uransa neljännessä lähdössä Ville Tonttilan ohjastamana. Mukaan lähti myös uudet kilpakärryt, jotka paketoitiin kuljetusta varten vaaleanpunaisin pintelein.

Lumien sulamisen myötä Valmennuskeskuksessa on siivottu paikkoja urakalla. Pihaa on hakattu rautakangella viimeisten jääkökkäreiden irrottamiseksi ja vesiletku on jo kaivettu esiin tarhoille elämää helpottamaan. Tänään potkaistiin myös käyntiin tarhojen siivouskilpailu, jossa joka kymmenennellä kottikärryllisellä pääsee valitsemaan palkintokorista itselleen heppatavaraa. Siivouskilpailua käydään aina laidunkauden alkuun asti. Talven jäljiltä urakkaa riittää jaettavaksi asti, mutta kunhan pohjatyöt on tehty, alkaa taistelu kakkapalleroiden herruudesta käymään kuumana. Seisomme porukalla tarhan reunassa aamusta iltaan päivystämässä.

- Maija