Oodi Marinkalle - maailman parhaalle opetusmestarille

<3

Elitloppet 2009 - aikaa ennen ryhmämatkoja ja pojan saunomista.

Muutin Järvenpäähän 2008 ja päätin 10 vuoden hevostelutauon jälkeen etsiä itselleni hoitohevosen. HT-netin ilmoitukseen vastasi Marinka, jota oletin vähintäänkin nelikymppiseksi - eihän sitä nuoremmat omista omaa tallia. Tapaamisaikaa sumplittiin meilissä ja löytyihän se lopulta jollekin syksyiselle illalle puolen yhdeksän kieppeille, kun joltain reissulta oli kotiuduttu. Siinä minä seisoin, Valmennuskeskuksen pihassa ja kohtasin Marinkan.

Tovin Marinkan hevosenhoitajan virkaa toimitettuani siirryin Valmennuskeskuksessa hevosenomistajan rooliin. Elämäni ensimmäisen hevosen ostin (keneltäpä muultakaan kuin) Marinkalta. Vuokralaisena olen saanut Marinkalta niin paljon enemmän kuin mistä olen tallivuokraa maksanut. Kyydit hiitille, kilotolkulla pumpulia, tarpeettomaksi jääneitä varusteita ja ennen kaikkea korvaamattomia neuvoja. Miten ruokin? Miten liikutan? Miten hoidan kolhuja, vekkejä ja turvonneita jalkoja?

Virallinen lämmityksenkatseluasento.

Ystävänä olen saanut Marinkalta vielä enemmän. Valmennuskeskuksen seinät ja Marinka ovat kuulleet asioita, joita en ole koskaan missään muualla sanonut ääneen. Kaikki riemut ja murheet on myötäeletty, itketty, halattu ja naurettu.

Joku muu kuin voittotanssi Vermossa.

Maailmassa ei ole ainuttakaan niin positiivista ja vahvaa ihmistä, kuin Marinka on. Jotkut ehkä yrittävät olla, mutta eivät ole. Lähellekään. Haasteita on käyty läpi niin hevosten kanssa kuin muussakin elämässä ja siitä huolimatta tämän naisen naamalta ei hymy ei hyydy. Tietysti joukkoon mahtuu myös paljon onnen hetkiä, samalla tavalla hevosten kanssa kuin muussakin elämässä.

Satoi tai paistoi, Marinka jatkaa eteenpäin. Hyvää tai huonoa, Marinka jatkaa eteenpäin. Helppoa tai vaikeaa, Marinka jatkaa eteenpäin. Ylä- tai alamäkeä, Marinka jatkaa eteenpäin.

Kun viikko sitten kerroin vaihtavani tallipaikkaa, kuului vastaus: "Ymmärrän". Ymmärrän? Loukkaantuminen ja suuttuminen olisi normaalia. Ymmärtäminen olisi se, mitä Marinka tekee.

Vaikka tallipaikka vaihtuukin, yhteinen taipaleemme Valmennuskeskuksessa ei pääty tähän  - se muuttaa muotoaan, palaa juurilleen. Hevosenomistajasta tulee taas hevosenhoitaja.

Ystävyytemme taas - se ei muutu koskaan.<3

Koita siinä sitte näyttää hyvältä. Suurhollola 2009.

- Maija